Taas on vierähtänyt tovi kirjoittelusta, on ollut kuvauksia ja on ollut sisutuksen vaihtelua lääkärin kanssa juttelua ja iloisia yllätyksiä.
Aloitetaan kuitenki siitä mitä nyt on menollaan, eli hullut päivät. Kyllä on niin hullua lähtee tässä kunnossa sinne kinkkaamaan, mutta kun on tarpeeksi hullu, sinneon mentävä.. ostamaanmuka halpaa, ei taida olla niinkään halpaa vain kivasti tyrkyllä kaikki.
Olen ostanut tietenkin pesuaineita ja tiskirätin kuivaustelineen lavuaariin, se on kätsä , myös tigin shammpppoista wc raikastimiin, vanista puhdistuskiven ja ihanan liinavaate tuoksun.
Likalle laukun ja kehykset kynttilöitä kirjoja ja puukauhoja.. kuulostaa aika hullulta. laitan kuvia niistä jos saan hyvin ne puhelimesta tänne.
perjantai 27. maaliskuuta 2015
Hullut päivät .. todellakin
Reumaa sairastava valokuvaaja, kotona neljättä vuotta omasta työstä, sisustus ja siivoushullu, omat tyttäret nuoria aikuisia, joiden kautta ja avulla pysyy elämän ytimessä helposti- naimisissa.kaks koiraa ja heppaystäviä niin paljon , heppavalokuvaajana aloittanut hääkuvajakin
perjantai 6. maaliskuuta 2015
Kipukoukussa
Voi mun kättä voi mun toistakin kättä, polviani ja lonkkiani.. Olen hylje... Liikuin sängystä pois kuin hylje en käytä käsiä enkä jalkoja. Aamut ovat vaikeita myös päivät.. Paitsi kolmelta.. Silloin vaikuttaa aamulääkkeet parhaiten. Puoli viisi kaks tramaliinii ja panadol ja uni. Ilta on hyvä siivoan ja sisustan sytytän kynttilöitä, teen valokuvia ja puhuapölötän. Yökin on hyvä nykyään, on uusi paksu sijauspatja! Kuitenkin odotan uutta päivää kevättä lintujen laulua ja mökille menoa, ei haittaa kivut istutaan sit vaan. Joka kevät jotain lääkityksen kanssa viime kevät meni ilman biologista mutta metojectii käytin, nyt toistepäin maksa-arvot niin korkeet. Johtuuko sappirakon poistosta vai sit mistä mutta lääkettä ei saa käyttää. Olen hengissä ja mulla on ihana perhe,koirat, ystävät ja koti.. Hevosia myös halattavana. Joka aamu iloitkaamme niistä ja rannetuista👍
Reumaa sairastava valokuvaaja, kotona neljättä vuotta omasta työstä, sisustus ja siivoushullu, omat tyttäret nuoria aikuisia, joiden kautta ja avulla pysyy elämän ytimessä helposti- naimisissa.kaks koiraa ja heppaystäviä niin paljon , heppavalokuvaajana aloittanut hääkuvajakin
maanantai 2. maaliskuuta 2015
kipu
Taas on vierähtänyt tovi kirjoittelusta, on ollut kuvauksia ja on ollut sisutuksen vaihtelua lääkärin kanssa juttelua ja iloisia yllätyksiä.
Aloitetaan kuitenki siitä mitä nyt on menollaan, eli hullut päivät. Kyllä on niin hullua lähtee tässä kunnossa sinne kinkkaamaan, mutta kun on tarpeeksi hullu, sinneon mentävä.. ostamaanmuka halpaa, ei taida olla niinkään halpaa vain kivasti tyrkyllä kaikki.
Olen ostanut tietenkin pesuaineita ja tiskirätin kuivaustelineen lavuaariin, se on kätsä , myös tigin shammpppoista wc raikastimiin, vanista puhdistuskiven ja ihanan liinavaate tuoksun.
Likalle laukun ja kehykset kynttilöitä kirjoja ja puukauhoja.. kuulostaa aika hullulta. laitan kuvia niistä jos saan hyvin ne puhelimesta tänne.
Aloitetaan kuitenki siitä mitä nyt on menollaan, eli hullut päivät. Kyllä on niin hullua lähtee tässä kunnossa sinne kinkkaamaan, mutta kun on tarpeeksi hullu, sinneon mentävä.. ostamaanmuka halpaa, ei taida olla niinkään halpaa vain kivasti tyrkyllä kaikki.
Olen ostanut tietenkin pesuaineita ja tiskirätin kuivaustelineen lavuaariin, se on kätsä , myös tigin shammpppoista wc raikastimiin, vanista puhdistuskiven ja ihanan liinavaate tuoksun.
Likalle laukun ja kehykset kynttilöitä kirjoja ja puukauhoja.. kuulostaa aika hullulta. laitan kuvia niistä jos saan hyvin ne puhelimesta tänne.
Reumaa sairastava valokuvaaja, kotona neljättä vuotta omasta työstä, sisustus ja siivoushullu, omat tyttäret nuoria aikuisia, joiden kautta ja avulla pysyy elämän ytimessä helposti- naimisissa.kaks koiraa ja heppaystäviä niin paljon , heppavalokuvaajana aloittanut hääkuvajakin
keskiviikko 25. helmikuuta 2015
Keskiviikko ja kuvaus
Näin on käynyt nyt neljä vuotta, musta tää on huvittavaa, jonain aamuna kun katsoin ulos ikkunasta, maa oli valkea ja pakkanen kipristeli poskia. Tänään kun lähdin ulos,hiekka narskui saappaiden alla ja väistelin suurimpia lätäköitä ja jääratoja, kevät selvästi on voitolla.
Viime yö oli taas tuttu letittely yö, valvoin ja olin valveunessa, joka on muuten aika epämiellyttävä tila. Ukkelikin jostain syystä valvoi? Olin vaipumassa uneen , niin eikös tää ukkeli kysynyt että etkö saa unta? Ha haa juu en. Kaikesta huolimatta oon ollut ihmeellisen hyvinvoiva tänään. Voi olla biologinen lääke taas joka on lähtenyt auttamaan. Nyt aattelin mennä nukkuun, tuli just naurettua tohtori marttinia tallenteista, se on hyvän mielen ohjelma numero 1
Reumaa sairastava valokuvaaja, kotona neljättä vuotta omasta työstä, sisustus ja siivoushullu, omat tyttäret nuoria aikuisia, joiden kautta ja avulla pysyy elämän ytimessä helposti- naimisissa.kaks koiraa ja heppaystäviä niin paljon , heppavalokuvaajana aloittanut hääkuvajakin
tiistai 24. helmikuuta 2015
Elämän kovia hetkiä
Joskus meissä on hiljasuus ainoa keino selvitä asioista, joita tapahtuu ympärillämme, niin kävi minulle..en voinut tulla jatkamaan kirjoituksia tänne, vaikka mieli tekikin.
Oli tapahtunut liian paljon,
Eikä siis mitään hyvää, kerron pikaisesti vähän, vuoden alusta, en jää vatvomaan enkä murehtimaan..
Tammikuun aamu tai päivä valkeni, oli paljon tullut tuntemattomasta numerosta soittoja, ajattelin reumalääkärin tavoittelevan jonkun maksa arvon takia.. keitin kahvia ja puhelin soi taas... "sydänvalvonta osastolta meilahdesta päivää" "miehenne on saanut sydänkohtauksen"
Sillä hetkellä mun elämäni pysähtyi kuin elokuvissa, kaikki mitä mulle sanottiin meni toisesta korvasta ulos, olin sanonut vain hui, ja en muuta.
Onneksi ukkeli oli kovaa tekoa ja selvisi , kolme pallolaajennusta se vaati mutta kaikki on nyt hyvin.. nitrot pitää olla mukana, ja mun elämäni on sen osin palautunut normaaliksi, etten pyrskähtele hysteriisiin itkukohtauksiin milloin missäki.
Sitten tulikin samantien minulle kutsu sappirakko leikkaukseen, ensimmäinen kerta menikin 6h odottelun jälkeen plörinäks ja lähin kotiin osottelee seuraavaa aikaa, joka olikin heti viikon päästä.
Leikkaukseen meno jännitti, oli huono fiilis, jotenki en olsi halunnut sairaalakuvioita yhtään enää.. mutta joo sinne menin urheasti , kiipesin leikkauspöydälle jossa nukahdin aika nopee..
heräsin ja tajusin että kivut ovat järkyt, joku on vialla??
Hoitajat pisti lisää kipulääkettä ja nostivat pystyyn pulloon puhaltamaan....siinä sitten puoliks unessa puhaltelin hiilidioksiidii vatsasta pulloon.
Viikko leikkauksen jälkeen, palasin takaisin, kipuja ollut koko viikon ja maksa-arvotja tulehdus arvot kohonneet hälyyttävästi..
Se siitä, selvisin kaikenmaailman ambulanssireissuista ja magneettikuvauksista... huh.
Närästys ja ihan kuin sappikipukohtaukset kuitenkin jatkui entiseen malliin, syykin selvisi, leikkauksessa vatsaonteloon oli valunut sappimurskaa.
Ja,
Reuma se on ja pysyy!!!
Tai pitäiskö sanoo, että myös pahenee, lääkitys kun on ollut tauolla leikkauksen takii, myös jonkin asteinen kolotus on lisääntynyt. Sade ei auta asiaa, helmikuu ja lämpötila +3-5c
No niin tämmöistä siis, myös ortopedin luona käyty, nivelrikko kummassakin polvessa ja lonkissa, pahempana vasemmalla puolella, jonka takia mä seison nykyään polvi koukussa.
Mutta muuten on hyvä, On myös kivojakin tapahtunut, vaikka tyttäreni penkkaritpäivä se oli kivaa.
Muitakin mukavii juttui vaikken nyt muistakkaan mitä.. sisustaminen jatkuu se pitää mielen virkeänä, samoin valokuvaaminen joka on minulle koko mun tän hetkinen pelastusrengas,tapaan ihmisiä saan kuvata ihania juhlia ja lapsia ja tapahtumia, ja senjälkeen saan tehdä ja nyhertää niitä uudella koneella, joka toimii kuin salama . Jes.
Hyvää Helmikuuta, kyllä tää tästä iloks on muuttumassa <3
Oli tapahtunut liian paljon,
Eikä siis mitään hyvää, kerron pikaisesti vähän, vuoden alusta, en jää vatvomaan enkä murehtimaan..
Tammikuun aamu tai päivä valkeni, oli paljon tullut tuntemattomasta numerosta soittoja, ajattelin reumalääkärin tavoittelevan jonkun maksa arvon takia.. keitin kahvia ja puhelin soi taas... "sydänvalvonta osastolta meilahdesta päivää" "miehenne on saanut sydänkohtauksen"
Sillä hetkellä mun elämäni pysähtyi kuin elokuvissa, kaikki mitä mulle sanottiin meni toisesta korvasta ulos, olin sanonut vain hui, ja en muuta.
Onneksi ukkeli oli kovaa tekoa ja selvisi , kolme pallolaajennusta se vaati mutta kaikki on nyt hyvin.. nitrot pitää olla mukana, ja mun elämäni on sen osin palautunut normaaliksi, etten pyrskähtele hysteriisiin itkukohtauksiin milloin missäki.
Sitten tulikin samantien minulle kutsu sappirakko leikkaukseen, ensimmäinen kerta menikin 6h odottelun jälkeen plörinäks ja lähin kotiin osottelee seuraavaa aikaa, joka olikin heti viikon päästä.
Leikkaukseen meno jännitti, oli huono fiilis, jotenki en olsi halunnut sairaalakuvioita yhtään enää.. mutta joo sinne menin urheasti , kiipesin leikkauspöydälle jossa nukahdin aika nopee..
heräsin ja tajusin että kivut ovat järkyt, joku on vialla??
Hoitajat pisti lisää kipulääkettä ja nostivat pystyyn pulloon puhaltamaan....siinä sitten puoliks unessa puhaltelin hiilidioksiidii vatsasta pulloon.
Viikko leikkauksen jälkeen, palasin takaisin, kipuja ollut koko viikon ja maksa-arvotja tulehdus arvot kohonneet hälyyttävästi..
Se siitä, selvisin kaikenmaailman ambulanssireissuista ja magneettikuvauksista... huh.
Närästys ja ihan kuin sappikipukohtaukset kuitenkin jatkui entiseen malliin, syykin selvisi, leikkauksessa vatsaonteloon oli valunut sappimurskaa.
Ja,
Reuma se on ja pysyy!!!
Tai pitäiskö sanoo, että myös pahenee, lääkitys kun on ollut tauolla leikkauksen takii, myös jonkin asteinen kolotus on lisääntynyt. Sade ei auta asiaa, helmikuu ja lämpötila +3-5c
No niin tämmöistä siis, myös ortopedin luona käyty, nivelrikko kummassakin polvessa ja lonkissa, pahempana vasemmalla puolella, jonka takia mä seison nykyään polvi koukussa.
Mutta muuten on hyvä, On myös kivojakin tapahtunut, vaikka tyttäreni penkkaritpäivä se oli kivaa.
Muitakin mukavii juttui vaikken nyt muistakkaan mitä.. sisustaminen jatkuu se pitää mielen virkeänä, samoin valokuvaaminen joka on minulle koko mun tän hetkinen pelastusrengas,tapaan ihmisiä saan kuvata ihania juhlia ja lapsia ja tapahtumia, ja senjälkeen saan tehdä ja nyhertää niitä uudella koneella, joka toimii kuin salama . Jes.
Hyvää Helmikuuta, kyllä tää tästä iloks on muuttumassa <3
Reumaa sairastava valokuvaaja, kotona neljättä vuotta omasta työstä, sisustus ja siivoushullu, omat tyttäret nuoria aikuisia, joiden kautta ja avulla pysyy elämän ytimessä helposti- naimisissa.kaks koiraa ja heppaystäviä niin paljon , heppavalokuvaajana aloittanut hääkuvajakin
maanantai 10. marraskuuta 2014
Eilisen isänpäivä tunnelmia
Kaikkihan sen jo ties: meidän isä on supermies.
Isän turva on lapsen tarpeista voimakkain.
-Sigmund Freud
Reumaa sairastava valokuvaaja, kotona neljättä vuotta omasta työstä, sisustus ja siivoushullu, omat tyttäret nuoria aikuisia, joiden kautta ja avulla pysyy elämän ytimessä helposti- naimisissa.kaks koiraa ja heppaystäviä niin paljon , heppavalokuvaajana aloittanut hääkuvajakin
lauantai 8. marraskuuta 2014
Pesuaineita
Kävin tänää stokkalla, ja jee miten ihmeiden aika ei oo ohi, himoittemani musta 5101 käsitiskiaine ja yleispuhdistusaine saivat meiltä uuden kodin, nyt ihan hulluna siivoaisin jokapaikan, mutta en tiedä lähteekö kohta lakkaukset ja maalit jos jatkan siivoomista :DD
Siis olen katsellu seita shopista niitä ja odottanut että käsitiskiaine tulee taas myyntiin, niin en oo tilannut sitten mitään, tänää vahinkossa löysin sitten ne stokkalta.
Siis olen katsellu seita shopista niitä ja odottanut että käsitiskiaine tulee taas myyntiin, niin en oo tilannut sitten mitään, tänää vahinkossa löysin sitten ne stokkalta.
Myös tekisi mieli mustaa rättii, mutta meillä on niin paljon erilaisia mikrokuituliinoja, että olis ihan hulluu ostaa sellaisia.. tosia astiapesuainekkin tulee meille miehen mukana usein, mutta voin sitten täyttää noi ihan fairyllä, saan ainakin hienot pullot.
Ostin myös mun hulluun hikoiluun eilen sellaisen stop 24 tuotteen apteekista, tänään jumbossa se oli testissä, sillä kiersin koko perheen voimin siellä, likat juoksi sinnetänne, mä laahustin ja onnuin niin todella vaikeesti eteenpäin, mutta hiki lorisi van selässä, jonne en saanut ite laitettua sitä rasvaa.. Tänää saunan jälkeen ukkeli laitto sitä mun selkäänikin niin saa nähdä auttaako se sitten ihan oikeesti :DD
Semmosia tänään palaan myöhemmin tuohon stop24 tuotteesen..
nyt lääkettä yötä vasten ja ehkä vielä joku leffa ja unta kuulaan... heippa<3
Reumaa sairastava valokuvaaja, kotona neljättä vuotta omasta työstä, sisustus ja siivoushullu, omat tyttäret nuoria aikuisia, joiden kautta ja avulla pysyy elämän ytimessä helposti- naimisissa.kaks koiraa ja heppaystäviä niin paljon , heppavalokuvaajana aloittanut hääkuvajakin
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)















