maanantai 28. heinäkuuta 2014

Reuma, minä päihitän sinut !!!



 
 
PETO
Sakeni silmissäni taivaan sini.
Mua tuska painoi kauhein käpälin.
Kuin peto läähätti se kasvoihini.
Mua ollut ei, ja elin kuitenkin.
Ma purin sydämeni kuoliaaksi.
Vuossadat kiduttaen jäivät taaksi,
kun sumun syliin vitkaan heräsin.
Nyt jyskii ohimot, on märkä poski.
Vain muistan: sydämeeni koski, koski,
ja heltis pedon hampaat -
  Hyvä näin;
jokainen viilto vie jo rauhaan päin.
 22.1.1934
(Saima Harmaja) 
Ihanaa, olen selvästi parempi, aammulla lähes pomppasin sängystä, vessaan pääsin helpolla, portaat ylöskin reippaasti, vaikkakin pikkulapsien tavoin yksi jalka kerrallaan.
Ei se mun riemua vähentänyt, sillä ensimmäinen teko ylhäällä, ei ollutkaan pilleripurkit, vaan kahvi päälle ja rätti kouraan ja pölyt veks .. Olens siivoushullu joten se on ihanaa. Tietty thyroxiini ja kortisooni ja vitamiinit otin, mutta kipulääkeenä vain panadoli , ei siis tramaliini.
Olen ollut mökillä, mutta tänne vantaalle toi mut kesken kovimman helteen keskiviikkona lääkäri ja verikokeet, sekä kolmannen kerran annettava Orencia tiputus.
Olen varma, että mökillä mä pääsen jo raivaamaan pikkupusikoita, olen niin energiaa täynnä...

Ihana olla, ei satu mihinkään <3


Kuin aamu-unten kuulakkailla mailla
on sydämeni kevyt linnun lailla,
pyhissävaeltain.
Mut silmissäsi, joihin paistaa päivä,
on muiston varjo, tuttu tuskan häivä.
Sen usein nähdä sain.
(Saima Harmaja)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti