keskiviikko 24. syyskuuta 2014

mä nukuin!



Unettomuus, miten se voi harmittaa ja tehdä ihmisestä lähes hullun..
Ukkelini nukahtaa aina ensin ja mä vihasena mietin miks on näin väärinpäin. miksi kuorsaajat nukahtaa aina ensin??
Nyt viimeyönä mä nukahdin, niin etten ole edes tajunnut, voiko olla että melatooni auttoi, sillä kävin ostamassa sitä nyt ihan ilman reseptii ja huitasin kolme naamaan.
Ja heräsin kesken yötä, siitä tiedän , että olin nukahtanut. 
Mieleen tuli silloin , että olis niin kiva alkaa sisustaa, oli uusii ideoita mielessä, ja kukkakin pitää saada sisälle suojaan pakkasilta, ilmat on todella kylmenneet. Syksy!
Nutta aiheeseeni : Mistä se johtuu unettomuus? Mulla se voi johtuu lääkkeistä, mutta mistä niistä??
Tressi huolet ja elämäntilantet pitävät ihmiset hereillä, myös sekottuneet vuorokausi rytmit, mutta miten näistä pääsisi eroon, uni on niin tärkeää, sen huomaa silloin kun se on jäänyt vähäiseksi.


Unettomuudella tarkoitetaan kyvyttömyyttä nukkua riittävästi. Se ilmenee joko vaikeutena nukahtaa iltaisin, vaikeutena pysyä unessa tai liian aikaisena heräämisenä. Normaalisti ihminen nukahtaa noin puolessa tunnissa ja on yön aikana hereillä vajaat puoli tuntia. Henkilön katsotaan kärsivän unettomuudesta, jos hän kärsii unen saamisen tai unessa pysymisen vaikeudesta vähintään kolmena yönä viikossa.
Unettomuus on hyvin tavallinen vaiva tai oire. Ainakin joka kolmas aikuinen kärsii vuoden aikana unettomuudesta ja joka kymmenes on kärsinyt unettomuudesta yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan. Unettomuus on tavallisempaa naisilla ja iäkkäillä.
Unettomuus on usein hyvin kiusallista aiheuttaen päiväväsymystä ja altistaen masennustiloille, ahdistushäiriöille ja alkoholin liikakäytölle.

Riittävän yöunen määrä vaihtelee eri ihmisillä ollen 6–9 tuntia. Terve ihminen nukahtaa yleensä vajaassa tunnissa ja on yön aikana hereillä puolisen tuntia. Yöuni koostuu vilkeunesta (REM-uni)) ja perusunesta (NREM). Vilkeunen aikana silmissä ilmenee nopeaa värähtelyä (Rapid Eye Movement). Vilkeunen aikana aivojen sähköinen toiminta on valvetilan tapaan vilkasta. Nukahtamista seuraa ensin perusunijakso ja sen jälkeen lyhyt vilkeunen jakso. Yön aikana perusuni ja vilkeuni vuorottelevat noin 90 minuutin välein. Vilkeunijaksot pitenevät aamua kohden tultaessa 10 minuutista 30 minuuttiin. Valtaosa unista nähdään vilkeunen aikana


Univajeella tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen nukkuu vähemmän kuin hänen unentarpeensa edellyttää. Jatkuvan univajeen seurauksena syntyy univelka.


Univaje ja univelka vaikuttavat monin tavoin elimistön toimintaan ja aineenvaihduntaan. Univaje ja univelka lisäävät kortisolin illanaikaista eritystä lisämunuaisesta. Kilpirauhasen toiminta vilkastuu ja sydämen syke kasvaa. Samanaikaisesti ruokahalua säätelevien rasvasolujen erittämän leptiinin määrä pienenee ja mahalaukun solujen tuottaman greeliinin pitoisuus suurenee verenkierrossa. Tuloksena näistä univajeen aiheuttamista aineenvaihdunnallisista muutoksista on nälän tunne ja halu käyttää nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja. Tämän seurauksena jatkuva univaje ja univelka ovat eräs tärkeä syy lihomiseen.  

Liian lyhyeksi jäänyt yöuni voidaan korvata päiväunilla. Puolen tunnin lepo päiväunineen riittää virkistämään univajeesta väsyneen ilman, että päiväunet vaikuttavat seuraavan yön uneen.


Unettomuuden hoidossa kannattaa aina noudattaa hyvää unihygieniaa, mikä tarkoittaa erilaisia toimenpiteitä hyvän unen edistämiseksi. Unettomuudesta kärsivän kannattaa välttää alkoholin käyttöä pari tuntia ennen, kahvin tai kofeiinipitoisten juomien juontia tai tupakointia 4–5 tuntia ennen nukkumaan menoa. Hiilihydraattipitoinen ateria ennen nukkumaan menoa voi helpottaa nukahtamista. Alkuillasta klo 17–20 tapahtuva liikunta edesauttaa nukahtamista, sen sijaan myöhemmin illalla tapahtuva liikunta voi vaikeuttaa unen saantia. Ärsykehallinnassa pyritään välttämään sellaisia ärsykkeitä, jotka vaikeuttavat nukahtamista. Makuuhuone ei saisi olla liian kuuma, valoisa tai meluisa. Unen kannalta paras on viileähkö huone, lämpötila 17–21 astetta. Lämpimät sukat voivat helpottaa nukahtamista lisätessään jalkojen pintaverenkiertoa ja laskiessaan siten elimistön sisäistä lämpötilaa.  


Unettomuuden itsehoidon kannalta on tärkeää, että ei pelkää unettomuutta. Mitä enemmän pelkää unettomuutta, sen vaikeampaa on saada unta tai nukahtaa uudelleen yöllisen heräämisen jälkeen. Makuuhuoneen viileys edesauttaa nukahtamista. Makuuhuoneen lämpötilan ja jalkojen pintalämmön välinen ero auttaa siis myös nukahtamista.


. Ajoittain unettomuudesta kärsivän kannattaa koettaa hyväksyä alttiutensa unettomuuteen, lyhyen ja katkonaisen unenkin jälkeen kykenee seuraavana päivänä hyvin toimimaan.

Jokaöinen unettomuus on erittäin kuluttavaa. Tällöin hyväunisten kanssaihmisten neuvot unettomuuden hyväksymisestä ja heidän erilaiset ohjeensa ovat vain omiaan lisäämään unettomuudesta kärsivän huonommuuden tunteita ja unettomuutta.





Viime yönä kolmeen asti valvoa sain.
Sitä ennen mua unettomuus vaivas vain.
En tiedä oonko mikään kuuhullu,
mutta sellaisiin ajatuksiin oon välillä tullu.
Ja oliko viime yönä täysikuuta
ei ole mulla täyttä varmuutta.

Nyt ollaan jo päivässä ja väsymystä tunne en,
mutta ehkä illalla on tunne aivan toisenlainen.
No ehkä ensi yönä nukun paremmin
ja nukahdan kenties varmemmin.


.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti